...Joskus saattaa natsatakin.. :) Eli siis näin alkoi opiskelu Petroskoissa.
Maanantain oppitunti oli tosiaan peruuntunut, ja lopulta kävi myös niin, että tiistain venäjän tunti siirtyi keskiviikolle. Näistä muutoksista sisuuntuneena, ja lomailuun kyllästyneenä (voiko niin käydä?!), päätin, että tiistaina menen tunnille hinnalla millä hyvänsä. Ja ihan mille tahansa tunnille, jos jostain syystä lukujärjestyksessä oleva markkinointi olisi peruuntunut. Tässä kohtaa mainittakoon, että täällä tuntuu olevan normaalia, että tunnit saattavat peruuntua, luokka muuttua tai vähintäänkin opettaja myöhästyä kunnolla. Ja kaikki selviää aina jollain noin minuutin varoitusajalla. No, se luo oman viehätyksensä tähän touhuun.
Tiistaina oli hyvissä ajoin "oikean" luokkahuoneen edessä. Viisi minuuttia sen jälkeen, kun tunnin olisi pitänyt alkaa, bongasin kaksi jenkkivaihtaria odottelemassa saman tunnin alkua. Ketään muuta ei ollut enää käytävässä. Shiiiiit. Toinen jenkki luovutti pienen odottelun jälkeen, minä lähdin tutkimaan neloskerroksen ilmoitustaulua toisen vaihtarin kanssa. Muutoksista ilmoitetaan kyseisellä ilmoitustaululla pienin lappusin, ja sieltä selvisi, että luokkahuonetta oli vaihdettu. Toiseen luokkaan siis! Vihdoin pääsin kuitenkin tunnille!
Opetus on ehkä enemmän koulumaista kuin Suomessa (ja opetuksessa on käytössä liitutaulut ja that's it), mutta ainakin markkinoinnin kurssilla proffa on todella hyvä ja keskustelua on paljon. Oppitunneilla saa kyllä pistää kaiken keskittymisensä peliin, koska jos ajatukset alkavat harhailla, olen käsiteltävästä aiheesta pihalla noin sekunnissa. Varsinkin, kun välillä luokan ja opettajan keskustelu kiihtyy lähes italialaisiin mittoihin päälle puhumisineen ja äänenvoimakkuuksineen. Opettaja kuitenkin ymmärsi, että vaihtarille saattaa olla hyvä muokata suoritustapaa, ja sain heti eilen sovittua järjestelyistä (tentin sijaan essee yms). Oli myös tosi mukava tutustua muihin kurssilaisiin.
Tänään oli vuorossa ensimmäinen kielen tunti, ja siitä jäi kyllä erittäin positiivinen fiilis! Meitä on ryhmässä kolme, eli opetus on hyvin intensiivistä ja kaikkien ongelmiin paneudutaan. Saimme sovittua tunnit, ja venäjän kielioppiin paneudutaan tästä eteenpäin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Olenkohan ollut ikinä koulusta näin innoissani..? :)
Maanantain oppitunti oli tosiaan peruuntunut, ja lopulta kävi myös niin, että tiistain venäjän tunti siirtyi keskiviikolle. Näistä muutoksista sisuuntuneena, ja lomailuun kyllästyneenä (voiko niin käydä?!), päätin, että tiistaina menen tunnille hinnalla millä hyvänsä. Ja ihan mille tahansa tunnille, jos jostain syystä lukujärjestyksessä oleva markkinointi olisi peruuntunut. Tässä kohtaa mainittakoon, että täällä tuntuu olevan normaalia, että tunnit saattavat peruuntua, luokka muuttua tai vähintäänkin opettaja myöhästyä kunnolla. Ja kaikki selviää aina jollain noin minuutin varoitusajalla. No, se luo oman viehätyksensä tähän touhuun.
Tiistaina oli hyvissä ajoin "oikean" luokkahuoneen edessä. Viisi minuuttia sen jälkeen, kun tunnin olisi pitänyt alkaa, bongasin kaksi jenkkivaihtaria odottelemassa saman tunnin alkua. Ketään muuta ei ollut enää käytävässä. Shiiiiit. Toinen jenkki luovutti pienen odottelun jälkeen, minä lähdin tutkimaan neloskerroksen ilmoitustaulua toisen vaihtarin kanssa. Muutoksista ilmoitetaan kyseisellä ilmoitustaululla pienin lappusin, ja sieltä selvisi, että luokkahuonetta oli vaihdettu. Toiseen luokkaan siis! Vihdoin pääsin kuitenkin tunnille!
Opetus on ehkä enemmän koulumaista kuin Suomessa (ja opetuksessa on käytössä liitutaulut ja that's it), mutta ainakin markkinoinnin kurssilla proffa on todella hyvä ja keskustelua on paljon. Oppitunneilla saa kyllä pistää kaiken keskittymisensä peliin, koska jos ajatukset alkavat harhailla, olen käsiteltävästä aiheesta pihalla noin sekunnissa. Varsinkin, kun välillä luokan ja opettajan keskustelu kiihtyy lähes italialaisiin mittoihin päälle puhumisineen ja äänenvoimakkuuksineen. Opettaja kuitenkin ymmärsi, että vaihtarille saattaa olla hyvä muokata suoritustapaa, ja sain heti eilen sovittua järjestelyistä (tentin sijaan essee yms). Oli myös tosi mukava tutustua muihin kurssilaisiin.
Tänään oli vuorossa ensimmäinen kielen tunti, ja siitä jäi kyllä erittäin positiivinen fiilis! Meitä on ryhmässä kolme, eli opetus on hyvin intensiivistä ja kaikkien ongelmiin paneudutaan. Saimme sovittua tunnit, ja venäjän kielioppiin paneudutaan tästä eteenpäin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Olenkohan ollut ikinä koulusta näin innoissani..? :)
Hienoa! Saa olla innoissaan -- ja varsinkin jos jaksaa iloita siitä, että oppii löytämään katoavia luennoitsijoita ja ilmoitustaulun mystisiä lappuja, silloin on ihan oikeassa maassa. Samoja kokemuksia siis opiskelijoilla myös muista Venäjän yliopistoista, mutta myös sama ilo kun oppii suunnistamaan muuttuvan tiedon perässä. Jatka samaan malliin, niin kohta muut vaihtarit suunnistavat sinun perässä luennoille... :)
VastaaPoista