Petro kiittää ja kuittaa!

Viimeinen ilta menossa. Kävimme tuossa pienellä kaveriporukalla vielä syömässä ja nyt loppuilta meneekin viimeisten pakkailujen parissa. Päivällä hain opintosuoritusotteen kv-toimistosta, joten paperiasiat täällä päässä ovat nyt kunnossa. Huomenna starttaan aikaisin aamulla kotimatkalle.

Mielettömän mahtava vaihto takana; paljon uusia kokemuksia ja ystäviä, ja paljon on tullut opittua! Hieman haikeana täältä lähden, mutta nyt on aika uusille seikkailuille.

Kiitoksia kaikille teille, jotka olette horinoitani lukeneet! Maaliskuun alussa, kun muutan Pietariin, tämä blogi saattaa kokea muodonmuutoksen (tai sitten vain luon kokonaan uuden pohjan), josko sitten sieltäkin päivittelisin kuulumisiani ja kertoilisin elämästä tässä mielenkiintoisessa maassa.. :)

Taidan päättää tämän postauksen samoihin sanoihin kuin ensimmäisen, sillä meneminen jatkuu: Давай, давай!! :)

Lähtöjärjestelyt

Viimeinen viikko Petrossa on startannut touhukkaissa merkeissä. Hurjalta tuntuu, että jäljellä on enää kolme kokonaista päivää! Hieman voisin kertoilla vaihdon loppumiseen liittyvistä käytännön asioista.

Eilisen suurin juttu oli kotimatkalipun hankkiminen. Olen tosiaan käyttänyt Incoming Finland-minibussifirman palveluita Helsinki-Petro-välin kulkemiseen. Varaamisen olen hoitanut sähköpostitse ja aikaisemmilla kerroilla matka on maksettu vasta bussissa. Nyt sain kuitenkin ohjeen käydä yrityksen Petroskoin toimistolla maksamassa matkan etukäteen. Toimiston täti oli kyllä sen verran hidas toimissaan, että alkoi hämäläistäkin hirvittämään, mutta pyytämättä ja yllättäen sainkin sieltä lopulta "kantis"kortin ja matka maksoi 500 ruplaa vähemmän. Ou jee. Tämä oli ehkä merkki, että Petroon pitää joskus palata.

Tänään meillä oli taas pitkästä aikaa venäjäntunti ja ainakin vielä huomenna paneudun oppitunnin verran johonkin venäjän kielen kielioppikysymykseen. Muuten päivän agendaan kuului vaihtoon liittyvien paperiasioiden selvittely. Niitä ei onneksi ole paljon. Minun pitää saada Helsingin yliopistolle vietävään Letter of confirmationiin (=todistus siitä, että täällä sitä ollaan opiskeltu!) allekirjoitus kv-toimistosta ja epävirallinen opintosuoritusote (=se aanelonen, johon keräsin proffien allekirjoituksia) vaihdetaan viralliseen versioon. Ilmoitin tänään myös asuntolaan, että lähden lauantaina, ja huomenna menen varmaan vielä sopimaan asuntolan pomon kanssa mihin palautan lakanat ja muuta vastaavaa.. :)

Asiat ovat nyt kyllä tuntuneet sujuvan helposti, joten siitä on hyvä fiilis. Tässä kohtaa sitä mieli alkaa jo kovasti olla vaihdon jälkeisessä elämässä, mutta nautitaan nyt vielä näistä muutamasta päivästä täällä!

Ruokamatkalla Novgorodissa

Viikonloppu kului rattoisasti reissussa. Lähdimme Kirstin kanssa tosiaan torstai-iltana yöjunalla kohti Pietaria ja siellä olimme aikaisin perjantaiaamuna. Juna-aseman vaihdon kautta suuntasimme Novgorodin paikallisjunaan. Täällä nuo paikallisjunamatkatkin ovat sitä neljän tunnin luokkaa, eivätkä todellakaan hinnalla pilattuja. Menomatkalla unohdimme opiskelijastatuksemme ja yhdelle lipulle hintaa tuli hieman alle 400 ruplaa (n. 10 e), paluumatkalla opiskelijalippu maksoi puolet vähemmän.

Budjettimatka taisi muutenkin olla toisena teemana, sillä perillä meillä oli varattuna hyvä ja halpa, tai oikeastaan vain halpa, hostelli. Nimesimme sen mostelliksi, koska se oli ehkä motelliakin kökömpi. Toisaalta majoituksestamme irtosi meille niin paljon hupia, että ehkei se sittenkään ollut niin kökkö...

^ Minibaarikaappi kuului kuitenkin varustukseen. ;)

Ensimmäinen mielikuva Novgorodiin tullessa oli se, että paikkahan vaikuttaa yhtä jännältä kuin Lieksa Suomessa.. :) Lopulta kuitenkin löysimme hyvin nättejä paikkoja ja kävimme katsomassa varmasti ainakin noin viittätoista kirkkoa. (Kirkot ovat Novgorodin juttu.)

Kirkkojen ja muiden nähtävyyksien sekaan mahtui myös kaksi ponia. Hiljattain uutisoitu nuorten naisten lässytys-puhetapa on kuulkaas täyttä totta - ainakin meikäläisen ja ponien kohdalla.

Ruokamatkan status reissulle tuli siitä, että kirkkojen lisäksi vietimme aikaa oikeastaan lähinnä vain syöden, sillä ulkona oli kovin kylmä. Ja mikäs siinä, kaupungista löytyi oikein kivoja ruokapaikkoja. Parempia kuin Petrosta.

Nyt jos suunnittelisin matkaa Novgorodiin, toteuttaisin sen ehkä hieman mieluummin keväällä/kesällä. Mutta kun seura on erinomaista, niin jäisessä Novgorodissakin riittää hauskuutta! :)

 

 Kutsuja siis kortteja satelee.... ;D

Onnellista aikaa

Vaihto on loppusuoralla ja nyt ajattelin hieman summata vaihdon antia. Postauksista on (toivottovasti) käynyt ilmi, että olen ollu täällä oikein onnellinen ja nauttinut ajastani. Hankaluuksia on tietysti ollut (tietysti, sillä koskapa niitä ei elämässä olisi), mutta ne ovat toimineet oppitunteina ja uskon niiden kasvattaneen minua taas himppusen verran viisaammaksi.

Vaihdon oleellista antia on tietysti ollut oman kielitaidon parantaminen ja ennen kaikkea uskallus käyttää venäjän kieltä. Sitä on tullut rutkasti. Varsinaisesta opiskelusta voin sanoa, että kurssivalintoihini olen erittäin tyytyväinen. Jos siellä ruudun takana lukee nyt joku Petroskoin-vaihtoa ajatteleva, niin lämpimästi suosittelen tänne tulemista. Tiedekunnan kursseilla pääsee helposti tutustumaan paikallisiin opiskelijoihin ja ainakin omalle kohdalleni osuivat hyvät opettajat. Tiedekunnan kurssit antoivat myös vähän erilaista potkua kielen opiskeluun sisältönsä puolesta ja uskon niistä olevan hyötyä myös tulevaisuudessa. Kielen oppitunnit olivat puolestaan erinomaisen hyviä ja antoisia ja meidän Marina-ope oli aina kannustava ja kärsivällinen. Myös niinä kertoina kun jäädyin aivan täysin jonkun asian suhteen. Yhteenvetona kielen oppimisestani voin sanoa, että kertakaikkiaan tykkään puhua venäjää ja varsinkin joululoman jälkeen tänne palattuani olen ollut innoissani kun olen päässyt taas kieltä käyttämään! :)

Oppimista on tapahtunut kielen lisäksi muilla rintamilla. Täällä ollessa on saanut perspektiiviä aika moneen asiaan. Tuntuu, että olen oppinut paljon itsestäni ja siitä mitä haluan elämässä. Joskus täytyy lähteä kauas että näkee lähelle.. :) Vaikka eihän Petro nyt niiiin kaukana ole. ;) Paljon olen myös oppinut mahtavilta vaihtarikavereiltani ja Petron muilta kavereilta. En voi muuta kuin olla kiitollinen, että olen tavannut kaikki nämä ihmiset, jotka ovat tehneet täällä olosta huikean hienoa.

Venäläisiltä ja venäläisyydestä olen myös oppinut paljon. Enkä tarkoita vain paikallista kulttuuria, johon olen täällä päässyt tutustumaan. Täällä vallitseva elämänasenne ja ympäristö muutenkin on saanut ajattelemaan myös Suomea ja oloja siellä. Myönnän itsekin joskus sortuneeni/sortuvani turhaan valitukseen, mutta täällä olon jälkeen mietin vain, kuinka monista aivan turhista asioista Suomessa valitetaan. Tai siis, muistammekohan aina olla kiitollisia siitä yltäkylläisyydestä joka meitä siellä ympäröi? Asiat ovat oikeasti aika hyvin. Ja kannattaisiko valittamiseen ja märinään käytetty aika ja energia suunnata johonkin hyvään ja hetkessä elämiseen?

Kaiken kaikkiaan olen päässyt kokemaan paljon sellaista mitä en tänne lähtiessäni osannut edes kuvitella, olen nähnyt paljon ja olen iloinen erilaisista kohtaamisista. Reilu viikko on vielä jäljellä ja sen aion viettää nautiskellen täällä olosta. Kohta suuntaamme viikonloppureissulle, joten palataan maanantaina kuvien kera! :)

Tiistaiterveiset

Voin ehdottomasti lämpimästi suositella asuntolassa asumista Petroskoihin tuleville vaihtareille perhemajoituksen vaihtoehdoksi (jos se vain on mahdollista). Jokaisessa vaihtoehdossa on tietysti omat hyvät ja huonot puolensa, mutta oma kokemukseni on ehdottomasti positiivinen kaikista pikkumiinuksista huolimatta. Täällä kannattaa kuitenkin varautua kaikenlaiseen. Tuossa äsken naapurihuoneen (oletettavasti) pojat paukuttivat sorkkaraudalla naapurihuoneen ovea auki.

Vain täällä, vain täällä. :D Kivaa tiistaita!

Sushiähkyt

Laiskotteluviikon hyviä puolia: ehdin luoda merkityksekkään suhteen joulukuussa tuohon lähistölle avatun sushiraflan kanssa.

Viime viikon alussa:                                                           Tilanne tänään:

Back on track

Täällä hiljalleen heräillään tuosta noin viikon kestäneestä laiskottelukoomasta. Hyvin hiljalleen tosin..tänään jo ajattelin, että voisin puuhailla paljon kaikenlaista. :)

Nyt erityisesti rakas veljeni, jos et ole vielä kyllästynyt lukemaan horinoitani, tarkkana. Me Kirstin kanssa varasimme tuossa juuri hetki sitten hotellin - tättärää - Novgorodista! ;) Sinne on siis tarkoitus suunnata tulevaksi viikonlopuksi. Hihii! :) Torstai-iltana yöjunalla Pietariin ja sieltä sitten perjantaina itse kohteeseen. Sunnuntaina tullaan taas Pietarin kautta takaisin. Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu. Hehee, ja sunnuntaina meillä jää aikaa olla myös vähän Pietarissa. Sanomattakin selvää, olen innoissani myös siitä!

Muuten tässä viikolla täytyy hoitaa vähän paperiasioita ja muuta sellaista. Koska olin Suomessa yli 7 päivää, minun täytyy hoitaa rekisteröityminen yliopistolla uudestaan. Rekisteröityminen pitää tehdä 7 arkivuorokauden sisällä maahan tulosta ja tässä kun on näitä pyhäpäiviä aina 8.1. asti, niin teen rekisteröitymisen vasta sen jälkeen.

Kiva (ja edelleen rento) viikko siis näillä näkymin luvassa! Toivottavasti kaikki sujuu ilman suurempia mutkia! :)

Laiskotellen

Ja niin kuin minä luulin, että nyt tänne palattuani pomppisin paikasta toiseen ja tekisin sitä ja tätä tauotta. HAH! Viime päivät olen kunnostautunut lähinnä laiskottelussa. No, vähän on tullut joogailtuakin ja tänään kävimme katsomassa uuden Anna Karenina -leffan. Suosittelen! (Erityisesti leffaa, toki myös joogaa.) Elokuvassa vilahtelee jopa kotikontuja, sillä osa siitä on kuvattu Kizhin saarella, joka sijaitsee siis tuolla Äänisellä.

Tässä muutama kuva viime päiviltä.

 Ihailen tuon viimeisen kuvan talon väriä aina kun kävelen kotiin. Ränsistyneisyydestä viis, väri on ihana! Ehdoton sisustusväri. Nyt kun on asustellut puolisen vuotta tässä "viehkeässä" huoneessa, jossa on mm. kimaltavat perhosverhot ja kimaltavat kukkatapetit, niin odottaa jo sitä, että pääsisi asumaan oman maun mukaan sisustetussa kodissa.

Pakkasukon puheilla

Vuosi on taas menestyksekkäästi vaihtunut ja täällä tuli nyt todistettua, että uusi vuosi on Venäjällä todellakin perhejuhla. Jos ei ole perhettä, niin vähän hintsusti on tekemistä.

Kuten tuossa eilen tulikin kirjoitettua, meillä oli Kirstin kanssa suunnitelmat hieman avoinna. Oikeastaan ne eivät tainneet mitään muuta ollakaan. Suunnitelmaamme mennä syömään johonkin hyvään paikkaan vaikeutti se, että suurin osa ravintoloista oli kiinni. Päädyimme lopulta Kill Fish -nimiseen "discount" baariin, joka tarjoilee myös ihan kelvollista sushia. Olimme ainoat asiakkaat.

No, mikäs siinä. Meillä oli hauskaa kahdestaan ja henkilökunta oli innoissaan (ja ihmeissään) läsnäolostamme. En sitten tiedä oliko baarille kannattavaa, että meitä kahta oli viihdyttämässä kolme pokea ja ainakin viisi baarimikkoa, mutta hauskaa ainakin oli. Jos vuodenvaihteeseen mahtuu yhtä paljon naurua kuin eilisiltaan ei alkavasta vuodesta voine tulla huono!

Kahdeltatoista menimme innoissamme kadulle katsomaan ilotulituksia. Epic fail. :D Mitään ei näkynyt ja kadulla oli meidän lisäksemme yksi pullo kädessä haahuileva ukkeli. Poken kehotuksesta kipitimme kiiren vilkkaa sisälle ja ehdimme juuri oikeaan aikaan kippistelemään vuoden vaihtumisen kunniaksi. Sen jälkeen kuuntelimme kun telkkarissa soi Suuri ja mahtava Neuvostoliitto.

Syy jäi hieman epäselväksi, mutta henkilökunta halusi vuoden vaihtumisen jälkeen tarjota (skumpan lisäksi) lämmintä perunasalaattia, joten siinä sitten jutustelun lomassa mussutimme sitäkin, kun eihän sitä kieltäytyäkään kehdannut.

Lopulta päätimme lähteä etsimään tanssipaikkaa ja mutkien kautta päädyimmekin yhteen baariin, jossa tuli tanssittua ihan hiki hatussa.. :D Tanssin lisäksi oli ohjelmaa, kun ihka oikea Pakkasukko tuli vierailulle baariin. ;) Minutkin otettiin mukaan ohjelmaan, mutta onneksi pääsin helpolla ja tehtäväkseni tuli vain toivottaa suomeksi hyvää uutta vuotta.

Hauskojen sattumien siivittämänä siis uuteen vuoteen!